Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Blogi » Miten parantaa hapenottokykyä liikunnalla?

Miten parantaa hapenottokykyä liikunnalla?

  • tehnyt
Miten parantaa hapenottokykyä

Hapenottokyky tarkoittaa samaa kuin aerobinen kunto. Mitä paremmassa kunnossa ihminen on, sitä tehokkaammin hänen keuhkonsa ja verenkiertoelimistönsä toimivat. Hyväkuntoisen ihmisen vereen sitoutuu liikunnan aikana enemmän happea, joka vapautuu sitten lihasten ja muun elimistön käyttöön. Hapenottokykyä on jokaisella, muutenhan ihminen ei olisi edes elossa, mutta kuntoilun yhteydessä hapenottoa tarvitaan huomattavasti enemmän kuin lepäillessä. Siispä miten parantaa hapenottokykyä?

Miten parantaa hapenottokykyä kahdella tavalla

Kunnonkohotuksen perinteinen tapa on tietysti aerobinen treeni esimerkiksi juoksu, pyöräily, hiihto, tanssi, pallopelit, soutu ja rullaluistelu. Aerobista liikuntaa on mikä tahansa pitkäkestoisempaa liikkumista vaativa laji, jossa hikoilee ja hengästyy. Huonokuntoisemmalle harjoitteluksi riittää alkuun myös ripeä kävely. Liikunnan aikana pitäisi nousta puna poskille, tulla edes vähän hiki sekä hengästyä sopivasti. Vanha mutta edelleen hyvä sääntö on PPP, pitää pystyä puhumaan. Saa siis hengästyä niin, että sen huomaa, mutta ei niin paljoa, että puhuminen ei suju.

Hyväkuntoinen saattaa tarvita hapenottokykyä parantaakseen aerobisen liikunnan lisäksi vauhti- ja maksimikestävyysharjoittelua. Esimerkiksi HIIT on kovatehoista intervallitreeniä, jossa vaihdellaan korkealla sykkeellä tapahtuvaa treeniä ja palauttavia jaksoja, joiden aikana syke laskee. Lähtötason ja treenin tehoamisen selvittämisessä auttaa hapenottokyky taulukko. Kunnon paranemisen seuraaminen on hyvin motivoivaa. Varsinkin ennen vain vähän liikkuneella hapenottokyky nousee aluksi ilahduttavan nopeasti. Kuntotestien ja taulukoinnin kanssa ei tarvitse välttämättä olla yksin, sillä esimerkiksi personal trainer auttaa mielellään kunnon mittaamisessa ja seuraamisessa.

Sopiva harjoittelun määrä

Moni saattaa innostua liikunnasta ja treenata liikaa nopeamman kehittymisen toivossa. Tästä seuraa se, että elimistö ei ehdi palautua ja liiallinen fyysinen kuormitus vain lisää stressiä, mikä hidastaa kunnon kehittymistä. Kunto itse asiassa kasvaa juuri treenien välisessä levossa. Siksi pitää aloittaa maltillisesti oman pohjakunnon ja iän mukaan, tarvittaessa asiantuntijan avustuksella. Aktiiviliikkujaa vaanii ylikunto, joka syntyy usein pitkän ajan kuluessa, kun palautumiselle ei ole annettu tarpeeksi aikaa. Aloita maltillisesti ja muista riittävä lepo myös edistyneempänä kuntoilijana.

Avainsanat:
Tämä sivusto käyttää evästeitä taatakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen